Toimistollamme on pitkä ja monipuolinen kokemus sekä asiantuntemus erilaisista perintöasioista. Tämä koskee niin perintöoikeuteen liittyvien asioiden ennakollista suunnittelua, esimerkiksi lahjoitusten ja testamenttien muodossa, kuin perunkirjoitusten ja perinnönjakojen suunnittelua ja järjestämistä.
Läheisen kuoltua on selvitettävä tarkasti mm. edesmenneen kaikki oikeudenomistajat sekä varat ja velat. Ne on kirjattava 3 kuukauden kuluessa laadittavaan perukirjaan. Perukirja on toimitettava verotoimistoon kuukauden kuluessa perunkirjoituksesta.
Perunkirjoituksen jälkeen on yhdenkin osakkaan niin vaatiessa toimitettava perinnönjako sekä siihen mahdollisesti liittyvä ositus. Nämä voidaan toteuttaa joko osapuolten sopimuksella tai oikeuden määräämän pesänselvittäjän ja –jakajan toteuttamalla perinnönjaolla. Olemme suorittaneet runsaasti osituksia ja perinnönjakoja eri muodoissaan, ja käytössämme on vahva asiantuntemus, jonka avulla perintöoikeudelliset asiat voidaan hoitaa asiakkaamme edun mukaisesti.
Olemme toimineet noin kymmenen vuoden ajan Valtiokonttorin sopimuskumppanina perillisittä kuolleiden henkilöiden kuolinpesien sopimuspesänhoitajina. Lisätietoja perillisittä kuolleiden kuolinpesien hoitamisesta löytyy Valtiokonttorin nettisivuilta: Valtiolle menevät perinnöt.
Perintö jaetaan lain mukaisessa perimysjärjestyksessä, jossa ensisijaisia perillisiä ovat lapset eli rintaperilliset. Jos lapsi on kuollut, hänen osuutensa siirtyy hänen omille lapsilleen.
Leski ei peri, jos vainajalla on rintaperillisiä, mutta hänellä on oikeus hallita jäämistöä jakamattomana, erityisesti yhteistä kotia ja koti-irtaimistoa. Jos rintaperillisiä ei ole, leski voi periä koko omaisuuden, ellei testamentti toisin määrää. Lesken perintöoikeus on väliaikainen, ja omaisuus palautuu vainajan sukuun lesken kuoltua, jos toissijaisia perillisiä on elossa.
Jos lapsia tai leskeä ei ole, perintö menee vanhemmille, sisaruksille tai kaukaisemmille sukulaisille.
Jos perillisiä ei löydy, eikä testamenttia ole, perintö siirtyy valtiolle.
Kyllä. Avopuoliso ei ole lain mukaan perillinen, mutta hänelle voi turvata perintöä testamentilla. Ilman testamenttia avopuoliso ei saa osuutta vainajan omaisuudesta.
Asiakirjat kannattaa säilyttää turvallisessa paikassa, kuten pankin tallelokerossa tai asianajotoimiston arkistossa. Testamentista on hyvä kertoa luotetulle henkilölle, jotta se löytyy tarvittaessa.
Kyllä, mutta testamentin on täytettävä muotovaatimukset: sen tulee olla kirjallinen, allekirjoitettu ja kahden esteettömän todistajan vahvistama. Ammattilaisen apu varmistaa, että testamentti on juridisesti pätevä.
Lakiosa on se osa perinnöstä, johon rintaperillisellä (lapsella) on lain takaama oikeus, vaikka testamentissa olisi määrätty toisin. Lakiosa on puolet perintöosuudesta, ellei perillinen luovu siitä.
Kyllä, testamentti voi olla hyödyllinen myös yksinkertaisissa perhetilanteissa. Sen avulla voit esimerkiksi määrätä omaisuuden käytöstä, suojata lapsen puolisoa avio-oikeudelta tai turvata lesken aseman.
Selkeästi laadittu testamentti, jossa on huomioitu lakiosat ja mahdolliset erityistoiveet, vähentää riskiä riidoista. Asianajajan kanssa laadittu testamentti on juridisesti pätevä ja huolellisesti muotoiltu.
Kyllä, mutta on tärkeää huomioida, että rintaperillisillä (lapsilla) on oikeus lakiosaan. Testamentilla voit kuitenkin määrätä omaisuutta lapsenlapsille esimerkiksi erityistestamentilla tai hallintaoikeuden avulla.
Kyllä, kunhan olet oikeustoimikelpoinen eli ymmärrät testamentin merkityksen. Jos terveydentila on heikentynyt, testamentin laatiminen asiantuntijan kanssa on erityisen tärkeää.
Jos testamenttia ei löydetä tai se on kadonnut, perintö jaetaan lain mukaan. Siksi testamentin säilytys ja tiedottaminen sen olemassaolosta ovat erittäin tärkeitä.
Testamentti kannattaa tarkistaa aina, kun elämäntilanne muuttuu – esimerkiksi avioeron, uuden parisuhteen, lapsen syntymän tai omaisuuden muutosten yhteydessä. Asianajaja voi auttaa arvioimaan, onko päivitys tarpeen.